Huh heijakkaa, hyvä fiilis!
Uhosin aloittavani Callanetics-jumppaohjelman noudattamisen ja nyt tein olohuoneen matolla ihka ensimmäisen session. Löysin suomenkieliset ohjeet tästä blogista. Kiitos vaan Yennalle!
Ohjelma väittää tällä ohjeella "nuortuvan 10 vuotta 10 tunnissa", hehee. Toivossa on hyvä elää, mutta ei tämä jumppa nyt täysin huuhaaltakaan tuntunut. Kovasti tärisivät reidet ja paita hikosi :)) Mahtavaa. Vaikken heti parikymppiseltä näyttäisikään niin saa tämä varmasti paikat jonnin verran kiinteytymään.
Mulla menee salikortti uutena vuotena umpeen, enkä köyhänä raaski ostaa uutta kautta, niin sikälikin on hyvä löytää jotain lihaskuntotreenia, jota voi tehdä kotona. Lenkit olisi tosin mukava vetää edelleen salin juoksumatolla, kun tuo ilmakin on talvella aika holotna. Harkitsen ministepperin ostoa, jos sillä tulisi rynkytettyä telkkarin edessä... riittääkö itsekuri siihen on eri asia...
keskiviikko 5. joulukuuta 2012
tiistai 4. joulukuuta 2012
Callanetics, anyone?
Pakkaspäiviä kaikille! On tämä ilmasto aika extremeä näillä korkeuksilla. Vaikea ajatella lämpimiä lihaksia ja taipuisia venytyksiä, kun jäsenet ovat kohmeessa ja vilu hiipii paidan sisään (meillä kotona huonot ikkunaeristeet :)
Olen taas tekemässä päätöstä kiristellä herkkupussien nyörejä. Herkuttelu ja hiilarimössöt ovat taas vallanneet meikäläisen ruokavalion sillä lopputuloksella, että maha ja reidet tuntuvat roikkuvan samalla tavalla kuin ennen kuntokuuriani. Liikuntakin tuntuu jotenkin "turhalta", kun ruokapöydässä hotkaisen hetiperään monta palaa valkoista leipää goudajuustolla.
Teen siis siirtymää proteiinipitoisempaan ruokavalioon ja ajattelin ottaa käyttöön Kiloklubin kalorilaskurin, josko se auttaisi näkemään omien valintojen järkevyyden. Eiliseltä päivältä kiloklubin tuomio oli se, että saan liian vähän kaloreita ja syön liian vähän rasvaa ja hiilareita. Ehkä täytyisi rouskutella vielä enemmän vihanneksia ja lorauttaa öljyä salaattiin. Huh, on tämä tasapainottelua!
Liikunnan suhteen en tiedä mitä tekisin, kun näyttää siltä, että painonpudotus vaatisi enemmän panostusta aerobiseen treeniin kuin mitä olen tähän mennessä pystynyt tekemään. Mietinkin, että pitääkö mun siirtyä lihaskuntoharjoittelusta juoksumatolle, jotta vaaka alkaisi totella tahtoani.
Jos vähennän painojen kanssa heilumista, niin voisin kokeilla kotijumppana 80-luvun menestystarinaa nimeltä Callanetics-jumppa. Onko kenelläkään teistä kokemusta erityisesti vatsamakkaroihin tehoavasta Callaneticsistä? Googlettamalla näyttäisi löytyvät monta vannoutunutta kiinteytyjää.
Tähän asti olen jumpannut superdieetin kotijumpilla, jotka ovat olleet tosi hyviä, mutta olisin nyt valmis tekemään syrjähypyn muihinkin treeneihin ja varsinkin tuota Callaneticsiä kehutaan estoitta. Kerron täällä sitten kokemukseni, jos saan tuosta jotain tulosta :-)
Olen taas tekemässä päätöstä kiristellä herkkupussien nyörejä. Herkuttelu ja hiilarimössöt ovat taas vallanneet meikäläisen ruokavalion sillä lopputuloksella, että maha ja reidet tuntuvat roikkuvan samalla tavalla kuin ennen kuntokuuriani. Liikuntakin tuntuu jotenkin "turhalta", kun ruokapöydässä hotkaisen hetiperään monta palaa valkoista leipää goudajuustolla.
Teen siis siirtymää proteiinipitoisempaan ruokavalioon ja ajattelin ottaa käyttöön Kiloklubin kalorilaskurin, josko se auttaisi näkemään omien valintojen järkevyyden. Eiliseltä päivältä kiloklubin tuomio oli se, että saan liian vähän kaloreita ja syön liian vähän rasvaa ja hiilareita. Ehkä täytyisi rouskutella vielä enemmän vihanneksia ja lorauttaa öljyä salaattiin. Huh, on tämä tasapainottelua!
Liikunnan suhteen en tiedä mitä tekisin, kun näyttää siltä, että painonpudotus vaatisi enemmän panostusta aerobiseen treeniin kuin mitä olen tähän mennessä pystynyt tekemään. Mietinkin, että pitääkö mun siirtyä lihaskuntoharjoittelusta juoksumatolle, jotta vaaka alkaisi totella tahtoani.
Jos vähennän painojen kanssa heilumista, niin voisin kokeilla kotijumppana 80-luvun menestystarinaa nimeltä Callanetics-jumppa. Onko kenelläkään teistä kokemusta erityisesti vatsamakkaroihin tehoavasta Callaneticsistä? Googlettamalla näyttäisi löytyvät monta vannoutunutta kiinteytyjää.
Tähän asti olen jumpannut superdieetin kotijumpilla, jotka ovat olleet tosi hyviä, mutta olisin nyt valmis tekemään syrjähypyn muihinkin treeneihin ja varsinkin tuota Callaneticsiä kehutaan estoitta. Kerron täällä sitten kokemukseni, jos saan tuosta jotain tulosta :-)
torstai 22. marraskuuta 2012
Marraskuun märehdinnät
Hei kaikille, jotka edelleen vilkaisevat blogiani aika ajoin :-)
Huomasin Erican Too big to be me -blogissa mainion postauksen, johon Erica kerää blogiosoitteita lukijoiltaan. Kunhan saan "omaa aikaa" perheeltä, aion käydä lukemassa ja tutustumassa uusiin blogeihin. Hih, se on aina kivaa puuhaa esim. iltapalan yhteydessä, kun kersat ovat jo menneet nukkumaan.
Toivottavasti marraskuu ei vie voittoa meistä kuntoilijoista... Mulla on pientä matalalentoa ollut ilmassa nyt yli viikon. Salilla en ole käynyt kokonaiseen viikkoon enkä juoksuharrastustakaan ole edes harkinnut yhtä pitkään aikaan. Ruokailutkin ovat menneet niin ja näin, hiilareita on puputettu ja herkkujakin sallittu.
Vaaka näytti pari viikkoa sitten 79,4 kg eli käväisin jo seiskakymppisissä, vaan nyt lukemat on varmaan jo tuosta nousseet.
Tänään iltapäivällä olisi tarkoitus käväistä salilla tekemässä kokovartalotreeni, josko siitä taas innostuisi aloittamaan päivittäisen reenaamisen :-) Harmi vaan, että tauon jälkeen lihakset jäävät jumiin salin jäljiltä ja seuraavana päivänä meinaa taas jäädä harkat väliin.
Olen muuten tavannut peilistä kaksi uutta tuttavuutta: olkapäät ja takareisilihakset! Aika kivat fileet on havaittavissa töpökkäjaloissani kun oikein pullistelee. Olkapäätkin ovat jo aivan muuta kuin vanha kaljapullon kaula.
Kesäkuntoa kohti!
Timmi Täti
Huomasin Erican Too big to be me -blogissa mainion postauksen, johon Erica kerää blogiosoitteita lukijoiltaan. Kunhan saan "omaa aikaa" perheeltä, aion käydä lukemassa ja tutustumassa uusiin blogeihin. Hih, se on aina kivaa puuhaa esim. iltapalan yhteydessä, kun kersat ovat jo menneet nukkumaan.
Toivottavasti marraskuu ei vie voittoa meistä kuntoilijoista... Mulla on pientä matalalentoa ollut ilmassa nyt yli viikon. Salilla en ole käynyt kokonaiseen viikkoon enkä juoksuharrastustakaan ole edes harkinnut yhtä pitkään aikaan. Ruokailutkin ovat menneet niin ja näin, hiilareita on puputettu ja herkkujakin sallittu.
Vaaka näytti pari viikkoa sitten 79,4 kg eli käväisin jo seiskakymppisissä, vaan nyt lukemat on varmaan jo tuosta nousseet.
Tänään iltapäivällä olisi tarkoitus käväistä salilla tekemässä kokovartalotreeni, josko siitä taas innostuisi aloittamaan päivittäisen reenaamisen :-) Harmi vaan, että tauon jälkeen lihakset jäävät jumiin salin jäljiltä ja seuraavana päivänä meinaa taas jäädä harkat väliin.
Olen muuten tavannut peilistä kaksi uutta tuttavuutta: olkapäät ja takareisilihakset! Aika kivat fileet on havaittavissa töpökkäjaloissani kun oikein pullistelee. Olkapäätkin ovat jo aivan muuta kuin vanha kaljapullon kaula.
Kesäkuntoa kohti!
Timmi Täti
sunnuntai 4. marraskuuta 2012
Kuulumisia
Hyvää sunnuntaihuomenta kaikille pitkästä aikaa!
Olen ollut poissa blogimaailmasta monestakin eri syystä. En ole ollut jatkuvasti nettiyhteyden päässä, enkä ole rehellisesti jaksanut motivoitua kirjoittamaan päivityksiä elämäntapamuutoksestani, joka ei ole tuonut näyttäviä tuloksia. Kaikesta huolimatta olen kuitenkin jatkanut uudella tiellä, pitänyt huolta treeneistä ja katsonut, etten ole syönyt täysin väärin. Tulokset ovat ehkä enemmänkin henkisiä kuin peilistä nähtäviä. Voin paljon paremmin, kun pääsen salille väsyttämään itseni ja kun tiedän estäneeni hotkimiskohtaukset taas yhdellä rahka-annoksella.
Luen edelleen aktiivisesti teidän muiden blogeja ja pakko myöntää olevani hieman kateellinen hurjista saavutuksistanne. Yritän kuitenkin pitää järjen päässäni ja olla tyytyväinen näihin omiin edellytyksiini: voin hyvin vaikka en painakaan vähemmän.
Tsemppiä kaikille ja urheilullista talvea!
Olen ollut poissa blogimaailmasta monestakin eri syystä. En ole ollut jatkuvasti nettiyhteyden päässä, enkä ole rehellisesti jaksanut motivoitua kirjoittamaan päivityksiä elämäntapamuutoksestani, joka ei ole tuonut näyttäviä tuloksia. Kaikesta huolimatta olen kuitenkin jatkanut uudella tiellä, pitänyt huolta treeneistä ja katsonut, etten ole syönyt täysin väärin. Tulokset ovat ehkä enemmänkin henkisiä kuin peilistä nähtäviä. Voin paljon paremmin, kun pääsen salille väsyttämään itseni ja kun tiedän estäneeni hotkimiskohtaukset taas yhdellä rahka-annoksella.
Luen edelleen aktiivisesti teidän muiden blogeja ja pakko myöntää olevani hieman kateellinen hurjista saavutuksistanne. Yritän kuitenkin pitää järjen päässäni ja olla tyytyväinen näihin omiin edellytyksiini: voin hyvin vaikka en painakaan vähemmän.
Tsemppiä kaikille ja urheilullista talvea!
perjantai 28. syyskuuta 2012
Hiiiitaaaasti, mutta suunta on oikea
Totuuden hetki on taas käsillä nimittäin on viikkopunnituksen aika. Mulla on lähtenyt viikon aikana painosta kokonaiset 100 grammaa eli saldo on 80,9 kg. Hmm.. tuohan tarkoittaisi sitä, että kymmenessä viikossa mulla olis mahdollista pudottaa kokonainen kilo!!!!
Mä olen vähän tuskastunut ja jaksan edelleen ihmetellä, miksi mulla on läski niin sitkeässä. Joko syön liian vähän tai liian paljon, tietäisinpä vaan kumpaa. Muutoksia ruokamääriin en aio toistaiseksi tehdä vaan tarkkailen suhdanteita vielä maltillisesti.
Onko teistä kenelläkään kokemuksia mielialalääkkeiden ja laihdutuksen yhdistämisestä? Mä nimittäin olen kerännyt nämä kiloni masennuslääkityksen avustamana (tämä on ihan yleisesti todettu juttu) ja paino nousisi holtittomasti edelleenkin, jos en söisi superdieetin ohjeen mukaan. Ei tuo massa silti pienenekään, joten olen alkanut miettiä, josko lääkityksellä olisi osansa asiaan.
Tämä nyt on tällaisen laiskan ex-herkkupepun viimeinen oljenkorsi. Syyhän ei ole minussa tai tavoissani ;o
Yksi asia, mihin tulee varmaan muutos on liikunnan lisääminen entisestään. Olen jäämässä pois töistä ja ensi viikosta lähtien alan urheilla heti aamusta endorfiinifixit silmissä kiiluen. Tietysti mun täytyy hoitaa velvollisuudet opintojen suhteenkin, mutta on se sentään melkoisen luksusta mennä aamulla salille ja reenailla rauhassa :)) Voi sitä riemua!
Tästähän tuli ihan hyvä tsemppi viikonlopulle! Vuorossa on ainakin juoksuhaasteen kolmas päivä ja tietty salia ja kotitreeniä. Ostin muuten 3+1 päiviltä M-koon takin, jonka vetskari menee sitä paitsi kiinni! Ei paha.
Mä olen vähän tuskastunut ja jaksan edelleen ihmetellä, miksi mulla on läski niin sitkeässä. Joko syön liian vähän tai liian paljon, tietäisinpä vaan kumpaa. Muutoksia ruokamääriin en aio toistaiseksi tehdä vaan tarkkailen suhdanteita vielä maltillisesti.
Onko teistä kenelläkään kokemuksia mielialalääkkeiden ja laihdutuksen yhdistämisestä? Mä nimittäin olen kerännyt nämä kiloni masennuslääkityksen avustamana (tämä on ihan yleisesti todettu juttu) ja paino nousisi holtittomasti edelleenkin, jos en söisi superdieetin ohjeen mukaan. Ei tuo massa silti pienenekään, joten olen alkanut miettiä, josko lääkityksellä olisi osansa asiaan.
Tämä nyt on tällaisen laiskan ex-herkkupepun viimeinen oljenkorsi. Syyhän ei ole minussa tai tavoissani ;o
Yksi asia, mihin tulee varmaan muutos on liikunnan lisääminen entisestään. Olen jäämässä pois töistä ja ensi viikosta lähtien alan urheilla heti aamusta endorfiinifixit silmissä kiiluen. Tietysti mun täytyy hoitaa velvollisuudet opintojen suhteenkin, mutta on se sentään melkoisen luksusta mennä aamulla salille ja reenailla rauhassa :)) Voi sitä riemua!
Tästähän tuli ihan hyvä tsemppi viikonlopulle! Vuorossa on ainakin juoksuhaasteen kolmas päivä ja tietty salia ja kotitreeniä. Ostin muuten 3+1 päiviltä M-koon takin, jonka vetskari menee sitä paitsi kiinni! Ei paha.
torstai 27. syyskuuta 2012
Paino strikes back!
No on tää nyt sampetti ihme touhua! Mikä tässä mun ruokavalio/treeni-yhdistelmässä mättää??
Täytyy nyt kai avata hieman tuota aloitusta. Olen nimittäin käynyt joka aamu vaa'alla tämän viikon ajan ihan vain saadakseni tietää, miten paljon viime viikonlopun siiderinlipitys ja puolikas pitsa verottavat mun tavoitteista. Ja johan nyt on: alkuviikon paino tippui päivittäin 100 grammaa, mut nyt yhtäkin lähdettiin taas ylöspäin, enkä ole muuttanut mitään syömisissäni. Puntilla ja lenkillä olen käynyt su, ma ja ti.
Joku teistä bloggaajista taannoin kirjoitti oman teoriansa herkuttelun vaikutuksesta painoon, en nyt muista kuka se oli... mutta teoria meni yksinkertaistetusti jotenkin niin (ja korjatkaa jos olen väärässä), että mässyttelyn jälkeen paino tippuu vielä normisti parin päivän ajan, kunnes salakavalasti päättääkin kostaa ns. jälkikäteen melkein viikko synnin tielle ajautumisen jälkeen. Eli maksanko viinoitteluani nyt viikko lankeemuksen jälkeen?
Ja oikeesti, musta tuntuu, etten tämän täydellisemmin pysty noudattamaan superdieetin ruokavaliota ja liikuntaohjeita. Muut superdieettaajat juhlivat mielettömiä painonpudotuksia ja samaan hengenvetoon vielä kehtaavat sanoa, etteivät noudata ohjeita just jetsulleen eivätkä todellakaan jaksa raahautua lenkille tai tee lihaskuntoharjoittelua (mm. selkä kipeänä, nenä tukossa tms. tms.). Silti tuloksia syntyy. PRKL.
Äh, kyllä tää tästä. Jatkan silti sitkeesti eteenpäin ja TOIVON, että jossain vaiheessa mut palkittaiskin tästä muutoksesta, jonka oon tehny. Mä söin äskenkin lounaaksi kesäkurpitsaa ja pari kananokaretta. Hei haloo! Mä olisin voinut lähteä muiden mukaan buffetpöytään ahnehtimaan! En silti menny. Missä kiitos?
Täytyy nyt kai avata hieman tuota aloitusta. Olen nimittäin käynyt joka aamu vaa'alla tämän viikon ajan ihan vain saadakseni tietää, miten paljon viime viikonlopun siiderinlipitys ja puolikas pitsa verottavat mun tavoitteista. Ja johan nyt on: alkuviikon paino tippui päivittäin 100 grammaa, mut nyt yhtäkin lähdettiin taas ylöspäin, enkä ole muuttanut mitään syömisissäni. Puntilla ja lenkillä olen käynyt su, ma ja ti.
Joku teistä bloggaajista taannoin kirjoitti oman teoriansa herkuttelun vaikutuksesta painoon, en nyt muista kuka se oli... mutta teoria meni yksinkertaistetusti jotenkin niin (ja korjatkaa jos olen väärässä), että mässyttelyn jälkeen paino tippuu vielä normisti parin päivän ajan, kunnes salakavalasti päättääkin kostaa ns. jälkikäteen melkein viikko synnin tielle ajautumisen jälkeen. Eli maksanko viinoitteluani nyt viikko lankeemuksen jälkeen?
Ja oikeesti, musta tuntuu, etten tämän täydellisemmin pysty noudattamaan superdieetin ruokavaliota ja liikuntaohjeita. Muut superdieettaajat juhlivat mielettömiä painonpudotuksia ja samaan hengenvetoon vielä kehtaavat sanoa, etteivät noudata ohjeita just jetsulleen eivätkä todellakaan jaksa raahautua lenkille tai tee lihaskuntoharjoittelua (mm. selkä kipeänä, nenä tukossa tms. tms.). Silti tuloksia syntyy. PRKL.
Äh, kyllä tää tästä. Jatkan silti sitkeesti eteenpäin ja TOIVON, että jossain vaiheessa mut palkittaiskin tästä muutoksesta, jonka oon tehny. Mä söin äskenkin lounaaksi kesäkurpitsaa ja pari kananokaretta. Hei haloo! Mä olisin voinut lähteä muiden mukaan buffetpöytään ahnehtimaan! En silti menny. Missä kiitos?
maanantai 24. syyskuuta 2012
Treenit jäi vajaaksi, siispä täysi höyry päälle!
Hyvää maanantaita ja alkavaa viikkoa kaikille!
Täti kävi perjantaina niin sanotusti radalla. Ei siis missään juoksuradalla, kuten olisi pitänyt, vaan ihan yöelämässä. Tämä oli niin harvinaista herkkua, etten missään nimessä halunnut kieltää itseltäni muutamaa alkoholipitoista juomaa, tietenkin ymmärtäen niissä piilevät kalorit. Mulla ei ole minkäänlaista koukutusta alkoholiin, edes viininlipittämiseen, mihin joillakin tuntuu olevan päivittäinen tarve, joten siiderit eivät olleet mulle edes varsinaisia repsahduksia, enkä pode huonoa omaatuntoa niistä.
Repsahdus sattui tietenkin sitten, kun oli aamuyöstä aika suunnistaa kotia kohti. Kuka askeetti silloin edes pystyy vastustamaan mättöruuan kutsua? En minä ainakaan ja suorastaan hotkaisin kiduksiini puolikaan (HUOM. puolikkaan) pitsan siinä pahaa oloa torjuessani. Kyllä teki niin gutaa!! Ja siis olihan mulla jonkin sortin älli päässä, kun en suostunut kokonaista lättyä syömään.
Tämä kaikki oli puoleltani etukäteen suunniteltua, joten mitään sortumista ei mielestäni käynyt. Sortuminen olisi ollut se, että olisin lauantaina jatkanut samaa linjaa ja ahtanut mässyä naamaan. Vietettiin taas synttäreitä ja herkuteltiin (paitsi minä en!), käytiin uimassa ja ravintolassa (mulle salaatti). Olen todella ylpeä itsestäni, kun pystyin jatkamaan terveellistä linjaa pienestä kapulasta huolimatta.
Nyt on taas vähäksi aikaa siiderit nautittu. Voin entistä ehompana jatkaa painonpudotusta. Teki niin hyvää todistaa itselleni, että pystyn pitämään itseni kärryillä, vaikka vähän antaisi joskus löysiä.
Viime viikko ei mennyt liikuntojen osalta täysin putkeen: tein vain kolme punttistreeniä. Dammit!
vk 38
ti: juoksuohjelman päivä 1
ke: sd treeni 1 + juoksuohjelman päivä 2
to: sd treeni 2 + juoksuohjelman päivä 3
su: sd treeni 1 + juoksuohjelman päivä 3 uudestaan
Nyt on taas kova halu treenaamaan. En pysty tekemään täydellisesti superdieetin hc-treeniä enää. Siinä odotetaan vähän liian nopeaa kehitystä. Siksipä pidän kiinni tästä sarjasta nykyisillä toistoilla niin kauan kun se tuntuu vielä maistuvan hyvältä (ja sitä se tekee!). Hilaan vastusta rankemmaksi itsekseni vasta sitten kun tunnen olevani valmis siihen.
Ei muuta kun usvaa putkeen ja meno jatkuu! Hikistä treeniviikkoa kaikille lukijoille!
Täti kävi perjantaina niin sanotusti radalla. Ei siis missään juoksuradalla, kuten olisi pitänyt, vaan ihan yöelämässä. Tämä oli niin harvinaista herkkua, etten missään nimessä halunnut kieltää itseltäni muutamaa alkoholipitoista juomaa, tietenkin ymmärtäen niissä piilevät kalorit. Mulla ei ole minkäänlaista koukutusta alkoholiin, edes viininlipittämiseen, mihin joillakin tuntuu olevan päivittäinen tarve, joten siiderit eivät olleet mulle edes varsinaisia repsahduksia, enkä pode huonoa omaatuntoa niistä.
Repsahdus sattui tietenkin sitten, kun oli aamuyöstä aika suunnistaa kotia kohti. Kuka askeetti silloin edes pystyy vastustamaan mättöruuan kutsua? En minä ainakaan ja suorastaan hotkaisin kiduksiini puolikaan (HUOM. puolikkaan) pitsan siinä pahaa oloa torjuessani. Kyllä teki niin gutaa!! Ja siis olihan mulla jonkin sortin älli päässä, kun en suostunut kokonaista lättyä syömään.
Tämä kaikki oli puoleltani etukäteen suunniteltua, joten mitään sortumista ei mielestäni käynyt. Sortuminen olisi ollut se, että olisin lauantaina jatkanut samaa linjaa ja ahtanut mässyä naamaan. Vietettiin taas synttäreitä ja herkuteltiin (paitsi minä en!), käytiin uimassa ja ravintolassa (mulle salaatti). Olen todella ylpeä itsestäni, kun pystyin jatkamaan terveellistä linjaa pienestä kapulasta huolimatta.
Nyt on taas vähäksi aikaa siiderit nautittu. Voin entistä ehompana jatkaa painonpudotusta. Teki niin hyvää todistaa itselleni, että pystyn pitämään itseni kärryillä, vaikka vähän antaisi joskus löysiä.
Viime viikko ei mennyt liikuntojen osalta täysin putkeen: tein vain kolme punttistreeniä. Dammit!
vk 38
ti: juoksuohjelman päivä 1
ke: sd treeni 1 + juoksuohjelman päivä 2
to: sd treeni 2 + juoksuohjelman päivä 3
su: sd treeni 1 + juoksuohjelman päivä 3 uudestaan
 |
| Tällanen kroppa mullekin plz! |
Nyt on taas kova halu treenaamaan. En pysty tekemään täydellisesti superdieetin hc-treeniä enää. Siinä odotetaan vähän liian nopeaa kehitystä. Siksipä pidän kiinni tästä sarjasta nykyisillä toistoilla niin kauan kun se tuntuu vielä maistuvan hyvältä (ja sitä se tekee!). Hilaan vastusta rankemmaksi itsekseni vasta sitten kun tunnen olevani valmis siihen.
Ei muuta kun usvaa putkeen ja meno jatkuu! Hikistä treeniviikkoa kaikille lukijoille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)