Blogipäivitykset tuntuvat nyt jääneen pikkuisen jälkeen aikatauluista. Kaikki on mennyt varsin putkeen, en ole ottanut morkkiksia edes viime viikonlopun pikku lipsumisista. Pidimme pienoiset bileet, joiden aikana tuli napsittua vähän suklaakakkua ja jätskiä ja pari palaa keksiä ja suklaata ja ja ja.. No oikeasti en antanut juuri tuon enempää periksi, ja tästä voin olla tosi ylpeä. Entinen minäni olisi lyönyt koko homman läskiksi sillä verukkeella, että "kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan", jolloin olisin päätynyt mässäilemään koko viikon ajan epäonnistumistani lievittääkseni.
Nyt ollaan taan "ruodussa" ja innolla, vaikka vähän myös jännittyneenä, odotan perjantain punnistustani. Astun puntariin joka toinen viikko, jottei pienet heilahtelut masentaisi. Toivon siis, että suunta on useimmiten alaspäin.
Repsahduksia tapahtuu, hienoa tosiaan niin kun sanoit, että "nykyinen minäsi" ei jatka repsahduksen tiellä, vaan ottaa niskasta kiinni ja mässäily loppuu lyhyeen. Hyvä! :)
VastaaPoistaVoih! Että vähän hävettää, mutta mullahan todella repsahdus venyi lähes 5 päivän mittaiseksi. Vetelin murheitta kaikkea "hyvää" ja velloin epätietoisuudessa jatkaako kumpaan suuntaan. Nyt näyttää taas paremmalta, ja "uusi maanantai" on kirkkaana edessä.
VastaaPoista