perjantai 10. elokuuta 2012

6/30

Day Six- Do you binge? If so, explain why you think you do.

Aikaisemmin en ollut koskaan ajatellutkaan, että mulla voisi olla syömishäriötä. Olin kai luullut, että ollakseen syömishäiriöinen täytyisi olla tosi laiha anorektikko tai bulimikko. Pikemminkin nuorempana murehdin sitä, että olen epäonnistunut syömishäiriössäkin; minä kun en osanut hankkia sellaistakaan!

Vasta viime vuosina olen tullut tajuamaan sen, että syömishäiriöksi luetaan nykyisin myös ahmimihäiriöt ja ortoreksia ja mitä kaikkea näitä onkaan... Aloin tajuta, ettei omat syömistottumukseni todellakaan olleet normaaleja muille ihmisille. Itsensä lähes tajuttomaksi syöminen yhdeltä istumalta ei ollutkaan normijuttu muille kuin minulle.

Mulle oli ihan päivänselvää, että kun fiilikset oli maassa ja mieli apea tai vaihtoehtoisesti kaikki meni tosi hyvin ja onni potki, tein hankintamatkan supermarkettiin ja lastasin koriin suurperheen ostokset vain minulle itselleni. Aloittelin illan ruokasessiot tukevalla aterialla esimerkiksi pakastepitsaa (pitäähän terveellisesti syödä ensin kunnon ruokaa), jälkkäriksi vanukasta tai muuta vastaavaa, TV:n katsomiseen valmistauduin karkkikulholla tai sipsillä. Jäätelömötikkä odotti pakastimessa sitä oikeaa hetkeä, kun lempiohjelma alkaisi. Kaiken tämän vedettyäni olin täynnä, mutten mitenkään erityisen huonovointinen. Olisin voinut ihan vallan hyvin ottaa vielä toisen vastaavan session.


Nuorena kotona asuessani hiippailin vielä jääkaapille napostelemaan kun muut jo nukkuivat. Kuva täältä.

Ahmiminen on kuulunut tapoihini aina eli siitä irtautuminen on elämäntapaprojektissani yksi isoimmista haasteista. Olen vasta alussa tällä matkalla, mutta muutaman viime kuukauden ajan olen sisäistänyt hyvin uusien annoskokojen merkityksen. Ja mikä vielä tärkeintä, kylläisyyden tunteen tunnistaminen on ihan ratkaiseva tekijä tässä. Ilman oman kehon kuuntelua ja viestien tulkitsemista ei tällä tiellä pitkälle pötkitä.

Ahmimisen pystyy taltuttamaan seuraavilla keinoilla:
  • siirrä ajatukset muuhun kuin ruokaan eli älä selaile reseptejä naistenlehdistä tai suunnittele suklaamuffinien leipomista "muulle perheelle" - söisit kuitenkin itse suurimman osan.
  • säännölliset ateriat eli joka päivä 5 ruokailukertaa, ei napostelua välissä.
  • lautasmallin noudattaminen, RUNSAASTI kasviksia.
  • paljon proteiinia pitkin päivää.
  • herkuttelu sallittu vain harvakseltaan esimerkiksi ennalta sovittuina päivinä.





2 kommenttia:

  1. Tekstisi kuullostaa melko tutulta. Huomenna edessä omat pohdintani tästä aiheesta syvällisemmin.

    VastaaPoista