Hitto soikoon. Olen elävä esimerkki ihmisestä, joka saarnaa muuta ja tekee toista. Paasaan aina sitä, ettei vaa'assa kannata käydä liian usein, se vain masentaa. Mittanauhaan se on luottaminen!
Ensimmäinen superdieettiviikko hurahti ohi ja putosin jo junasta.
Tein lauantaina sen virheen, että astuin puntariin. Painonpudotus vaivaiset kaksisataa grammaa. Mieli musteni oitis ja aloin heittelemään suuhuni kaikkea kiellettyä, kuten leipää ja täytekakkua (lapseni synttärit). Marssimme paikalliseen uuteen ruokaravintolaan ja jo mennessä pauhasin miehelleni, että tämä täti ottaa nyt kyllä ravintolan suurimman pihvin, sen verta v*tutti. Ja niin tein: pasta-annos kera maukkaan leivän ja illalla vielä 150 g karkkipussi palan painikkeeksi.
Viikonloppu oli siis täydellinen fiasko. Jatkoin sunnuntaina hyväksi todettua linjaa ja söin vadelmapiirakkaa ja jäätelöä, nam nam.
Olen syyttänyt superdieetin alun epäonnistumista mm. seuraavista syistä: synttäreitä (ja näitä tulee olemaan vielä kolmet seuraavien viikkojen aikana. Ja siis: itseni järjestäminä! Leipoja: minä!), keittiövaa'an puutetta (en voi mitata tarkkoja annoksia), ajan puutetta (mieheni haluaa myös treenata) sekä rahanpuutetta (pakko pärjätä minimirahalla eli paljon hiilareita).
Kaikista suurin syypää olen toki minä itse.
Päätän aloittaa superdieetin noudattamisen orjallisesti heti vaa'an hankittuani. Kuntosalikortinkin sain uusittua, mikä ei sekään ollut itsestäänselvyys, joten treeniä voin ainakin jatkaa ohjeen mukaan. Täytyy nyt ottaa kaikki superdieetin ohjeet talteen, jotta voin tehdä projektin viikon tai pari jälkijunassa. En kyllä suostu asemallekaan jäämään.
T. Löysä täti
P.S. Mittanauhalla mitattuna olen kyllä laihtunut jo sentin pari joka puolelta :-)
Tiedän niin tuon tunteen, mutta lohdutuksena voin sanoa, että maailma ei siihen kaadu vaan aina koittaa uusipäivä. Kuhan vaan ei jää siihen "hyväksi havaittuun" tapaan. Itse keräsin edellisenä viikonloppuna +2 kiloa nesteitä, mutta maanantaina nappasin itseäni niskasta kiinni ja nesteet oli tiessään ennen viikonloppua. Lopuksi paino meni jopa vähän alemmas :) 200g on aina enemmän kuin 0 tai +200 ;)
VastaaPoistaKuitenkin alku meni sulla nappiin? :)
VastaaPoistaMeinasin vaan, että vaikka pari päivää meni mönkään, niin eikö se dieetti sillon enää toimi? Luulis että se on puoliks tehtynäkin parempi kun ei mikään? :) Oot niin reipas, ikävä jos luovutat :(
Tai sitten oot arkisin dieetillä, ja viikonloppusin maistelet pienet palat kakkua ;D
Tai sitten vaan kokeilet juhlien jälkeen uudelleen :)
Mulla on kans viimesimmät pudotukset ollu 300g/viikko, mutta tajusin että oli luku mikä tahansa, niin suunta on kuitenkin oikea :) Tosi paljon tsemppiä sulle! :D
Kiitos hurjasti kannustavista sanoista, prdvl ja Neiti Michelin!! Olette oikeassa, parempi pieni pudotus kuin hurja nousu.
VastaaPoistaMulla tuppaa käymään lumipallo-efekti ja paha mieli kumuloituu moninkertaiseksi. Analyyttisesti katsottuna en missään vaiheessa oikeasti epäonnistunut edellisellä viikolla, se kaikki vain tuntui siltä!
Motivoiduin eilen sataprosenttisesti, kun sain itselleni keittiövaa'an ja pystyin mittailemaan pakasterasioihin tämän viikon ruoat. Uusi ryhtiliike siis.
Hieman olet reipas kun olet viikon ruuat pakastanut :D. Mulla meni tuo tiukempi tyyli aina siihen, että illalla eväät valmiiksi ja sitten paniikissa kotona äkkiä ruokaa ennenku alkaa mieli teot :D.
VastaaPoistaPitäis varmaan itsekin skarpata sen verran että laittais ees vähän ruokia valmiiks.
Kannattaa ainakin kokeilla. Mittailin töihin oikeat määrät lounasta ja iskin pakastimeen odottamaan. Eivät ne mitään varsinaisia "ruokia" ole, kanaa tai jauhelihaa ja sallitut höysteet päälle. Luulen, että voisin toimia näin tämän superdieetin jälkeenkin. Tsemppiä!!!
VastaaPoistaJoo siis mun vakkari lounas on yleensä ollu pakastevihanneksia ja siihen lihaa :D tulee nopeassakin ajassa. Siispä ne vois hyvin laittaa valmiiksi useammalle päivällä. Oikeen kovaa tsemppiä loppu superiin.
VastaaPoistaMä tiukennan oman otteeni 10. päivä Tarkoituksena ottaa 3 viikon GFG potkut :)